Montessoritavaran alkulähteillä 18.2.2008

Ensimmäinen odotettu opintokäynti oli käsillä. Tiedossa oli junayhteyydet ja bussilinja, joita käyttäen pääsisimme tutustumaan Montessoritehtaaseen Zelhemissä, missä ikinä se sijaitseekin. Hollantilaisten mukaan keskellä ei mitään. Jouduimme kustantamaan retkemme julkisilla kulkuvälineillä itse. Reissu oli vähän kallis opintokäynniksi kaikkine matkustamisineen. Kaaoskin oli valmis, kun astuimme pikkukylän juna-asemalla bussiin ja parikymmenhenkinen seurueemme täytti koko bussin. Matkaanlähtökin taisi kestää todella paljon normaalia kauemmin.

Itse tehdas osoittautui mielenkiintoiseksi tutustumiskohteeksi, ainakin minulle, kun tätä tavaraa on aiemmin katsellut vain katalogeista. Tehtaalla oli osasto, jossa alle kymmenvuotiaille suunnattua Montessoritavaraa pääsi testaamaan käytännössä.

Kuvassa on yksi parhaimmista esimerkeistä Montessorimateriaalista, joka todella toimii. Itseään korjaavaa, omatoimista ja antaa välittömän palautteen. Lapsi harjoittelee aitojen asioiden kanssa sorminäppäryyttä ja taitoja, joista on oikeaa hyötyä.

Puupalikoiden ja muovimateriaalin ympäröimänä mieleen tuli, ettei tätä kamaa voi olla kovin vaikeaa tehdä itsekin. Varsinaisen tehtaan puolella näkyi kovasti tutunoloisia koneita. Oli joukossa tietenkin tehdastason koneita, joihin en varmasti pääse elämäni aikana käsiksi. Oppaamme sanoi yhden laserleikkurin kohdalla sen hinnaksi miljoona euroa.

Tämän lelun kohdalla koetin keksiä, miten apinatestissä voisi huijata tai ainakin pettää itseään.

Päiväkoti ja alkuopetuskalustoahan tämä Montessoritavara on. Ei siitä mihinkään pääse. Siten ajatellen on helppo yhtyä niihin, jotka kritisoidessaan tätä pedagogiikkaa kysyvät, mitä tapahtuu lapsen kasvaessa yli tästä materiaalista. Joku puolustaa, että sen jälkeen lapsi on valmis opiskelemaan tavallisessa ympäristössä. En oikein tiedä... Tällä kertaa lopetan tehtaan näyttelyseinältä napattuun lainaukseen.